Mikä on laajakaista? Kiinteä netti, mobiililaajakaista ja Wi-Fi

Laajakaista tarkoittaa internetyhteyttä, jolla käytät verkkopalveluita esimerkiksi tietokoneella, puhelimella ja televisiolla. Yhteys voidaan toteuttaa valokuidulla, kaapeliverkossa tai langattomasti mobiiliverkon kautta. Tässä artikkelissa selitämme laajakaistan, mobiililaajakaistan ja Wi-Fin erot sekä autamme valitsemaan omaan käyttöön sopivan yhteyden.

Mitä laajakaista tarkoittaa käytännössä?

Laajakaista on yleisnimitys nopeaan tiedonsiirtoon tarkoitetuille internetyhteyksille. Se ei tarkoita yhtä tiettyä tekniikkaa, laitetta tai nopeuspakettia. Kotona laajakaista yhdistää laitteesi internetiin, jotta voit esimerkiksi katsoa videoita, osallistua etäpalaveriin ja hoitaa verkkopankkiasioita.

Laajakaistaan ei liity yhtä kaikkialla ja kaikkiin tarkoituksiin sovellettavaa nopeusrajaa. Tilastoissa, sääntelyssä ja markkinoinnissa käytetään eri nopeusluokkia. Liittymän valinnassa ratkaisevat käytännössä saatavuus, toteutuva nopeus, yhteyden vakaus ja hinta.

Laajakaista ja Wi-Fi – mitä eroa niillä on?

Laajakaista tuo internetyhteyden kotiin. Wi-Fi jakaa yhteyden langattomasti kodin laitteille. Reititin voi jakaa Wi-Fi-verkon kautta niin valokuitu-, kaapeli- kuin mobiililaajakaistankin. Laitteen voi usein yhdistää reitittimeen myös verkkokaapelilla.

Esimerkiksi puhelin voi olla yhteydessä kodin Wi-Fiin, vaikka reitittimen internetyhteys olisi poikki. Vastaavasti toimiva laajakaista voi tuntua hitaalta, jos Wi-Fi-signaali on heikko kaukana reitittimestä. Pelkkä uuden Wi-Fi-reitittimen ostaminen ei tuo internetyhteyttä ilman sopivaa liittymää.

Myös puhelin voi jakaa mobiiliyhteytensä muille laitteille. Lue lisää puhelimen netin jakamisesta.

Millaisia laajakaistayhteyksiä on olemassa?

Valokuitu ja talon sisäinen Ethernet-verkko

Valokuidussa tieto kulkee valona kuitukaapelissa. Se mahdollistaa suuret nopeudet ja soveltuu vaativaankin kotikäyttöön. Yhteyden lopullinen nopeus riippuu kuitenkin tilatusta palvelusta ja käytössä olevista laitteista.

Kuitu voidaan tuoda asuntoon asti tai talon jakamoon, josta yhteys jatkuu huoneistoon esimerkiksi Ethernet-verkkokaapelilla. Siksi asunnossa näkyvä verkkopistorasia ei yksin kerro koko yhteyden toteutustapaa. Tarkista operaattorilta, miten yhteys toimitetaan juuri sinun asuntoosi.

Kaapelilaajakaista

Kaapelilaajakaista käyttää kaapelitelevisioverkkoa ja siihen sopivaa kaapelimodeemia. Se voi tarjota suuren latausnopeuden, mutta lähetysnopeus voi olla latausnopeutta pienempi. Tarkista molemmat nopeudet sekä modeemin yhteensopivuus ennen hankintaa.

ADSL ja VDSL

ADSL- ja VDSL-yhteydet hyödyntävät kuparista puhelinkaapelointia. Nopeuteen vaikuttavat muun muassa johdon pituus ja kunto. Näiden tekniikoiden saatavuus pitää tarkistaa osoitteella, sillä vanhoja kupariverkkoja korvataan muilla ratkaisuilla. Seinässä oleva puhelinpistorasia ei takaa, että siihen voi enää tilata toimivan laajakaistan.

Vertaile osoitteeseesi sopivia kiinteän laajakaistan vaihtoehtoja.

Mobiililaajakaista: 4G ja 5G

Mobiililaajakaista muodostaa internetyhteyden matkapuhelinverkon kautta. Liittymää käytetään esimerkiksi SIM-kortillisessa reitittimessä, tabletissa tai yhteensopivassa eSIM-laitteessa. Reititin voi jakaa yhteyden usealle käyttäjälle. Lue myös, mitä 5G tarkoittaa ja miten se eroaa 4G:stä.

Toimivuuteen vaikuttavat käyttöpaikan kuuluvuus, verkon kuormitus ja laite. Liikkuva yhteys voi sopia mökille tai väliaikaiseen käyttöön, mutta kaikki mobiiliverkkoon perustuvat tuotteet eivät ole vapaasti siirrettäviä: kiinteään käyttöpaikkaan myyty 5G-kotinetti voi olla osoitesidonnainen ja edellyttää ulkovastaanottimen asennusta.

Tarkista kuuluvuuskartta ja yhteyden testausohjeet ennen tilausta. Laitteista kerromme artikkelissa mikä on mokkula.

Satelliittilaajakaista

Satelliittiyhteys voi olla vaihtoehto paikassa, jossa muut yhteydet eivät riitä. Se tarvitsee palveluun sopivan päätelaitteen ja antennille riittävän esteettömän näkymän taivaalle. Saatavuus, asennusvaatimukset ja käyttöalue tarkistetaan palveluntarjoajalta.

Viive ja suorituskyky vaihtelevat satelliittijärjestelmän mukaan. Satelliittinettiä ei siksi kannata arvioida yhtenä samanlaisena tekniikkana tai olettaa sen toimivan missä tahansa ilman rajoituksia.

Kuinka nopea laajakaista kotiin tarvitaan?

Nopeus ilmoitetaan tavallisesti megabitteinä sekunnissa eli Mbit/s. Suurempi nopeus auttaa etenkin suurten tiedostojen lataamisessa ja usean käyttäjän samanaikaisessa käytössä. Se ei kuitenkaan korjaa kaikkia yhteysongelmia.

• Latausnopeus: vaikuttaa esimerkiksi videoiden katseluun ja tiedostojen lataamiseen.
• Lähetysnopeus: vaikuttaa tiedostojen lähettämiseen, pilvivarmuuskopiointiin ja oman videokuvan välittämiseen.
• Viive ja vakaus: ovat tärkeitä pelaamisessa, puheluissa ja vuorovaikutteisessa työskentelyssä.

Käytännön lähtökohdaksi yhdelle kevyesti nettiä käyttävälle voi riittää 10–50 Mbit/s. Usean käyttäjän kotiin 100 Mbit/s voi olla järkevä vertailukohta. Suuremmasta nopeudesta on hyötyä, jos isoja tiedostoja siirretään usein tai raskasta käyttöä on paljon samanaikaisesti. Nämä ovat suuntaa antavia valintaesimerkkejä, eivät toimivuustakuita.

Esimerkiksi Netflix suosittelee yhdelle Full HD -videolle vähintään 5 Mbit/s ja 4K-videolle vähintään 15 Mbit/s vakaata yhteyttä. Kahden yhtäaikaisen 4K-videon laskennallinen tarve on siten vähintään 30 Mbit/s, minkä lisäksi muulle käytölle kannattaa jättää varaa. Suositus koskee Netflixiä, eikä ole kaikkien videopalvelujen yhteinen raja.

Lue lisää artikkelista hyvä netin nopeus eri käyttötarpeisiin. Nopeus ja datamäärä ovat eri asioita: Mbit/s kuvaa tiedonsiirron nopeutta, kun taas gigatavut kertovat siirretyn datan määrästä.

Taloyhtiölaajakaista – tarkista ennen uuden liittymän tilaamista

Taloyhtiölaajakaistassa taloyhtiö on sopinut yhteydestä operaattorin kanssa. Perusnopeuden kustannus voi sisältyä vuokraan tai vastikkeeseen, ja lisänopeudesta voidaan veloittaa erikseen. Taloyhtiölaajakaista on sopimusjärjestely, ei yksi tietty verkkotekniikka.

Kysy isännöitsijältä tai vuokranantajalta operaattori, perusnopeus ja käyttöönotto-ohjeet. Yhteys voi vaatia asukkaan rekisteröinnin tai aktivoinnin, vaikka se kuuluisi asumiskuluihin. Myös tarvittava laite vaihtelee: Ethernet-yhteyteen voi riittää reititin, kun taas kaapeliyhteys tarvitsee sopivan kaapelimodeemin. Esimerkki käyttöönotosta löytyy Telian taloyhtiönettisivulta.

Näin valitset sopivan laajakaistan

1. Tarkista osoitekohtainen saatavuus. Selvitä myös taloyhtiön sopimus ja mahdollinen valmiiksi maksettu perusnopeus.
2. Arvioi samanaikainen käyttö. Laske käyttäjät ja mieti, tarvitaanko erityisesti latausnopeutta, lähetysnopeutta vai vakaata yhteyttä.
3. Tarkista laitteet ja asennus. Selvitä, sisältyvätkö modeemi, reititin tai ulkovastaanotin hintaan.
4. Vertaa kokonaiskuluja. Huomioi kuukausimaksu tarjousajan jälkeen, avaus, laitteet, asennus ja mahdollinen kuituverkon liittymismaksu.
5. Lue sopimuksen ehdot. Tarkista kesto, käyttöpaikan rajoitukset, datarajat sekä ilmoitetut nopeustiedot.

Vertailuesimerkki: jos yhteys maksaa 25 €/kk ja laite 120 €, ensimmäisen vuoden kustannus on 12 × 25 € + 120 € = 420 € ennen muita maksuja. Pelkkä kuukausihinta ei siis kerro koko kustannusta.

Katso nettiliittymien vertailu tai erikseen mökille sopivat nettiyhteydet.

Mistä näen oman laajakaistani tiedot?

Tarkista sopimusvahvistus tai operaattorin asiointipalvelu. Etsi liittymän nimi, toteutustekniikka, lataus- ja lähetysnopeus sekä hinta. Taloyhtiöyhteyden tiedot saat tarvittaessa isännöitsijältä. Pelkkä nopeustesti ei kerro luotettavasti, millä tekniikalla yhteys on toteutettu.

Jos yhteys tuntuu hitaalta, testaa mahdollisuuksien mukaan verkkokaapelilla ja toista mittaus eri aikoina. Näin kodin Wi-Fi ei sekoitu yhtä helposti varsinaisen laajakaistan arviointiin. Vertaa tuloksia sopimuksen nopeustietoihin; markkinoitu enimmäisnopeus ei ole lupaus kaikissa tilanteissa toteutuvasta nopeudesta. Lisätietoa on Traficomin yhteyden nopeutta ja laatua käsittelevässä ohjeessa.

Usein kysytyt kysymykset laajakaistasta